Totta,vaadin isääni varaamaan ajan omalääkärille 70-vuotistarkastukseen.Verikokeita sun muita vaan kehiin,että saadaan kattava kuva terveydestä.Isän päänupissa on alkanut olla niin erikoisia ajatuksia,että nyt on aika selvittää,onko kyse jostain alkavasta sairaudesta vai mistä.Mieli heittelee ankarasti hyvistä ajatuksista niihin itsetuhoisiin ajatuksiin todella nopeasti,hän käy skaalaa läpi päästä päähän miltei päivittäin.Elämänrytmi on kääntynyt yövalvomiseksi ja päivänukkumiseksi pikku hiljaa.

Olen isäni tytär vaikka toisinaan hän väittää,että äitini on varma,mutta isä ei välttämättä.Yhdennäköisyys meillä on niin samanlainen ettei ole mitään syytä epäillä ettei hän olisi isäni,lisäksi keskimmäinen poikani on kuin isäni nuoruuskopio,joten se niistä epäilyistä.

Isäni tytär olen myös siinä suhteessa ettei aikaisemmin minua kiinnostaneet oman terveyteni tutkimukset.Olen terve kunnes toisin todistetaan ja menen lääkärille vasta sitten kun pääni on tukevasti kainalossani; näin olen koko ikäni ajatellut.Äitini on perheestäni ainoa,joka on hakeutunut lääkäriin heti kun on ollut tuntuma sairaudesta.Tosin hän on tehnyt sitä niin suurella antaumuksella,että se riittää syyksi siihen ettei isän kanssa ole tullut hakeuduttua tutkimuksiin.

Nyt kun olen alkanut hoitamaan itseäni niin huomaan sen olevan tärkeä juttu.Kyllä ihmisen pitää tietää terveytensä tila.Ei siksi,että haluaisi sairastaa jotain tai olla sairastamatta mitään,vaan yksinkertaisesti siksi,että tieto omasta terveydestä tekee rauhalliseksi.Haluan olla tietoinen itsestäni ja en enää koskaan laista itseni hoitamista.

Ehkä se herääminen oman terveyden tutkimiseen,hoitamiseen ja ylläpitoon on ollut osasyy hammaslääkärikammon haihtumiseen.Toki sitä on vielä rippunen jäljellä,mutta pääosin olen sen jo selättänyt.Saattaa olla niinkin,että positiivinen kokemus verikokeen ottamisesta on myös osa orientoitumista tutkimusten tärkeyteen.Ties vaikka pääsen myös piikkikammostani.Ja tällä piikkikammolla tarkoitan verikokeita,rokotuksia sun muita vastaavia.Tatuoiminen ei satu yhtään,vaikka neulallahan siinäkin työskennellään.